Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä haluaisi, että rahanjako pohjautuisi tasasuuruiseen ja lapsikohtaiseen järjestelmään. Tämä tarkoittaisi, että lapsilisän korotusosat poistettaisiin.

Tällä hetkellä lapsilisän määrä kasvaa käytännössä lapsiluvun mukaan. Alle kolmivuotiaasta lapsesta lapsilisä maksetaan korotettuna, ja lisäksi lapsilisään kuuluu niin kutsuttu yksinhuoltajakorotus.

Selvitysryhmä suosittaa myös, että lapsilisän maksaminen jatkuisi 18-vuotiaaksi asti. Vaihtoehtoina on myös jatkaa nykyisen ikärajan mukaisesti 17-vuotiaaseen asti tai rajata lapsilisä alle 16-vuotiaille – näistä poliitikot voisivat aikanaan päättää.

Tammikuun lopusta Lehtosen tilalle selvityshenkilöksi nimitettiin Kelan vastaava pääjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

KOROTUSOSISTA luopumista perustellaan muun muassa sillä, ettei lapsilisä sen tavoitteista huolimatta kohdennu pelkästään korkeammassa köyhyysriskissä oleville ryhmille.

Nykyisen lapsilisäjärjestelmän tarkoituksena on ollut vähentää lapsiperheiden pienituloisuutta.

Koska lapsilisää maksetaan kaikille perheille tuloista riippumatta, kohdentuvat korotusosat myös niille, jotka eivät todellisuudessa ole korotetun tuen tarpeessa, selvityksessä sanotaan.

Yksinhuoltajakorotuksesta luopumista perustellaan sillä, että nykyisillään siihen on oikeutettu, vaikka henkilöllä olisi yhteishuoltajuus tai lapsen toinen vanhempi maksaisi elatusapua.

Selvityksen mukaan yksinhuoltajakorotusta saatetaan joskus maksaa myös väärin perustein. Esimerkkinä selvityksessä annetaan niin sanotut salatut avoliitot, jossa etuuden saaja ilmoittaa asuvansa lapsen kanssa yksin, vaikka todellisuudessa hän asuu avopuolisonsa kanssa samassa taloudessa.

Maksatusajan jatkamista puolestaan perustellaan esimerkiksi järjestelmän yksinkertaistamisella: täysi-ikäisyydenkin raja on 18 vuotta.